VOIMAA VAI KESTÄVYYTTÄ?

Kannattaako kehittää pelkästään voimaa vai kestävyyttä, vai kenties molempia?

Tein aikoinani eräässä kunnassa liikuntaneuvojan töitä. Pakeilleni tuli asiakas jolle tein suunnitelman joka sisälsi kaksi voima- sekä kestävyysharjoittelua viikossa. Tapasimme uudestaan muutaman viikon kuluttua ja kysyin miten treenit ovat sujuneet. Hän sanoi, että ei ole tehnyt kuin kestävyysharjoittelua. Kysyin tietenkin, että miksi näin. Koska hänen lääkärinsä oli sanonut, että on paljon järkevämpää treenata kestävyyttä kuin voimaa. Toivoin tietenkin, että tässä olisi kyse väärinkäsityksestä, mutta jos asia oli niin kuin asiakkaani sanoi, niin lääkäri oli todella pahasti väärässä.

Tavoite ratkaisee aina miten harjoitellaan. Ilman tavoitetta ei tule hyvää kehitystä.
Kaikki lapsista senioreihin hyötyvät voima- sekä kestävyysharjoittelusta. Mitä osa-alueita voimasta ja kestävyydestä sitten harjoitellaan, on tavoitteen sanelema.

Esimerkiksi pitkän matkan juoksijat hyötyvät voimaharjoittelusta ja painonnostajat kestävyysharjoittelusta.
Myös kuntoilijat hyötyvät erittäin paljon näiden kahden ominaisuuden harjoittelemisesta.

Voimaa tarvitaan jotta jaksetaan kantaa ostoskassit tai nousta portaita. Kestävyyttä tarvitaan jotta sydän- ja verenkiertoelimistö toimii kunnolla ja jaksetaan kantaa ostoskassit tai nousta portaat puuskuttamatta. Vanhana voi tuolilta ylösnousu olla maksimaalinen suoritus tai postilaatikolla käynnin aikana pitää huilata jos voima – ja kestävyysominaisuudet ovat heikolla tasolla.

Kehonmuokkauksessa tarvitaan tehokasta voimaharjoittelua kun poltetaan rasvaa tai hankitaan lisää lihasmassaa. Jos kestävyyskunto on heikolla tasolla, tehokkaan voimaharjoittelun tekeminen ei onnistu kunnolla.

Tavoite siis ratkaisee kumpaan ominaisuuteen pitää panostaa enemmän vai panostetaanko kumpaakin saman verran. On erittäin typerää jättää toisen ominaisuuden harjoittaminen kokonaan pois. Nimittäin niin voiman kuin kestävyyden kehittäminen järkevällä tavalla on itselle suuri terveysteko.